Näkemyksiä menestyksestä huippupadel-ammattilaisilta
The4Setin järjestämässä keskustelupöydässä kohtasivat kolme maailman johtavaa padel-pelaajaa: Juan Tello, Paula Josemaría ja Marta Ortega. Keskustelu alkoi syvällisellä pohdinnalla siitä, mitä menestys tarkoittaa kullekin urheilijalle. Tellolle menestys perustuu uhrauksiin ja kovaan työhön, korostaen määrätietoista ponnistelua huipulle pääsemiseksi. Josemaría nosti esiin itsensä kehittämisen omana määritelmänään, painottaen kykyä ylittää omat rajansa. Ortega tarjosi laajemman näkemyksen, liittäen menestyksen paitsi urheilusaavutuksiin myös päivittäiseen onnellisuuteen ja täyttymykseen elämässä.
Nämä näkemykset osoittavat, että huippupadel-pelaajille menestys on paljon muutakin kuin pokaalit ja rankingit. Se on henkilökohtaista kasvua, omistautumista ja ilon löytämistä sekä kentällä että sen ulkopuolella.
Oppia epäonnistumisista ja kohdata vastoinkäymiset
Epäonnistumisista keskusteltaessa pelaajat torjuivat yksimielisesti ajatuksen epäonnistumisesta lopullisena tai traagisena lopputuloksena. Ortega totesi, että oikealla asenteella ”et koskaan oikeasti epäonnistu”—virheet ovat mahdollisuuksia löytää parempia tapoja toimia. Josemaría oli samaa mieltä, korostaen, että vastoinkäymiset kannattaa nähdä oppimiskokemuksina, ei katastrofeina. Tello lisäsi, että oli kyse sitten tappioista alkukierroksilla tai teknisistä virheistä, tärkeintä on analysoida tapahtunutta ja käyttää sitä kehityksen polttoaineena.
Kaikki kolme painottivat, että epäonnistuminen on luonnollinen osa sekä urheilua että elämää, ja tärkeintä on ottaa opiksi ja jatkaa vahvempana eteenpäin.
Hetkiä voitosta ja pettymyksestä kentällä ja sen ulkopuolella
Keskustelu muuttui henkilökohtaisemmaksi, kun urheilijat pohtivat viimeisimpiä menestyksen ja pettymyksen kokemuksiaan. Tello kertoi tunteikkaasta haasteesta pitkän yhteistyön päättymisessä, joka oli sekä kivulias että lopulta palkitseva tuomansa kasvun vuoksi. Josemaría löytää menestyksen pienistä hetkistä—nauttiessaan kentällä ja antaessaan kaikkensa, vaikka lopputulos ei olisi aina voitto. Hänelle pettymys syntyy, kun hän jälkeenpäin huomaa, että olisi voinut antaa enemmän ottelussa.
Ortega mainitsi maailman ykköseksi nousemisen ja maailmanmestaruuden voittamisen suurina tyydytyksen hetkinä, mutta myös valmistumisensa henkilökohtaisena saavutuksena. Pettymys liittyy hänen kohdallaan siihen, ettei tunnista itseään omassa asenteessaan—sekä kentällä että sen ulkopuolella—eikä niinkään tiettyyn tulokseen.
- Tellon menestys: Kasvu yhteistyömuutosten jälkeen
- Josemarían menestys: Nautinto ja yrittäminen jokaisessa ottelussa
- Ortegan menestys: Suuret tittelit ja henkilökohtaiset saavutukset
- Pettymys: Mahdollisuudet, jolloin ei antanut kaikkeaan tai ollut oma itsensä
Tarkoitus, perintö ja elämä padelin jälkeen
Pelaajat pohtivat myös ikigain eli elämän tarkoituksen käsitettä. Josemaría haluaa jättää positiivisen jäljen sekä padel-historiaan että ihmissuhteisiinsa, arvostaen aikaa perheen ja ystävien kanssa. Ortega jakoi saman toiveen, haluten tulla muistetuksi luotettavana ja tukevana henkilönä lähipiirissään. Tellon tarkoitus on olla hyvä esimerkki erityisesti lapsilleen ja nauttia jokaisesta elämänvaiheesta—kentällä ja sen ulkopuolella.
Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka urheiluperintö on tärkeää, läheisiin ihmisiin jätetty vaikutus on vielä merkittävämpää.
Urheilijaroolin ja oman identiteetin tasapainottaminen
Keskustelussa käsiteltiin haastetta erottaa kentällä omaksuttu ”rooli” omasta arjesta. Tello myönsi, että kilpailuhahmon jättäminen taakse on joskus vaikeaa, mutta korosti maanläheisyyden tärkeyttä. Josemaría ja Ortega kokivat pysyvänsä omana itsenään kentän ulkopuolella, vaikka otteluiden intensiteetti ja kunnianhimo voivat tuoda esiin erilaisia puolia heidän persoonastaan.
Tämä tasapaino on ratkaisevaa, sillä aitous auttaa hallitsemaan ammattilaisurheilun paineita ja estää julkisen roolin hallitsemasta elämää.
Egon ja tiimityön merkitys ammattilaispadelissa
Padel on nelinpeli, joka vaatii hienovaraista tasapainoa itseluottamuksen ja yhteistyön välillä. Pelaajat tunnustivat, että tietty määrä itsetuntoa on välttämätöntä kestääkseen lajin paineet ja vastoinkäymiset. He kuitenkin korostivat, että padelissa menestyminen vaatii myös empatiaa, viestintää ja kykyä työskennellä tiiviisti parin ja valmentajien kanssa.
Josemaría tiivisti asian: ”Tarvitset riittävästi egoa pysyäksesi vahvana, mutta myös nöyryyttä tukea ja tulla tuetuksi tiimissäsi.”
Alavireen käsittely ja itseluottamuksen palauttaminen
Väistämättömät huonot jaksot—”malas rachas”—olivat toistuva teema. Kaikki kolme myönsivät kokevansa epävarmuutta vaikeina aikoina. Tello kuvaili ahdistusta, kun luottamus omiin lyönteihin ja päätöksiin horjuu. Josemaría totesi, että itseluottamuksen rakentaminen vaatii usein aikaa ja valmentajien sekä tiimikavereiden tukea. Ortega korosti henkisen nollaamisen tärkeyttä huonon ottelun jälkeen, muistuttaen itseään, että on sama pelaaja lopputuloksesta riippumatta.
- Keskeiset keinot alavireen voittamiseen:
- Tukijoukkoihin turvautuminen
- Keskittyminen päivittäiseen kehitykseen
- Näkökulman ja tunne-elämän tasapainon säilyttäminen
Ammattipadeluran huiput ja haasteet
Kysyttäessä ammatin vaikeimmista puolista pelaajat olivat yksimielisiä: aika poissa perheen luota ja tauoton matkustaminen ovat raskaimpia asioita. Tärkeiden hetkien menettäminen läheisten kanssa saa usein pohtimaan, ovatko uhraukset kaiken arvoisia. Silti pelaamisen ilo, kilpailun jännitys ja fanien sekä läheisten tuki tekevät matkasta palkitsevan.
Ortega ja Josemaría arvostavat erityisesti mahdollisuutta inspiroida muita, muistellen nuorten fanien innostusta nimikirjoitusten ja valokuvien pyytäjinä. Tello saa lisämotivaatiota uusista haasteista, kuten sopeutumisesta usein vaihtuviin pelipareihin, vaikka toivoisi lajiin enemmän pysyvyyttä.
- Suurimmat haasteet: Etäisyys perheestä, jatkuva matkustaminen, epävakaat parit
- Suurimmat palkinnot: Kilpaileminen huipputasolla, fanien inspirointi, henkilökohtainen kasvu
Tulevaisuuden näkymät: elämä ammattilaiskiertueen jälkeen
Lopuksi pelaajat jakoivat näkemyksiään tulevaisuudesta. Tello toivoo voivansa matkustaa huvin vuoksi ja todella nauttia uusista kokemuksista peliuransa jälkeen. Josemaría haluaa pysyä padelin parissa, ehkä valmentajana, mutta myös panostaa perheeseen. Ortega unelmoi yhdistävänsä uran urheilulääketieteessä perhe-elämään ja jatkavansa padelin parissa uudesta näkökulmasta.
Heidän pohdintansa korostavat maailman huippupadel-pelaajien syvyyttä, sitkeyttä ja inhimillisyyttä—muistuttaen faneja siitä, että kentän ulkopuolella heitä ohjaavat samat toiveet, epäilykset ja unelmat kuin ketä tahansa muutakin.
